Kapteenin tehtävällä on pitkät perinteet. Ammoisina aikoina golfseuran kapteeniksi valittiin pelaajista varakkain. Hänen tehtävänään oli pitää huolta pelaamiseen liittyvästä kassasta. Enpä yllättyisi, jos kyseessä olisi aikoinaan ollut myös jonkin verran pelaamista rahapanoksin. Mikäpä siinä. Olen itsekin joskus ollut mukana pelaamassa euron skiniä ja tarinoissa kerrotaan, joissain porukoissa pelatun isommistakin summista. Minulle peli itsessään on jo riittävän jännittävää, joten ansaintaa ei ole tarpeen mukaan kytkeä – vaikka ansainta saattaisi nykyisessä modessa tarkoittaa nimenomaan vastapuolelle koituvaa tulovirtaa. Referenssinä tähän on viime kauden pelit Juhaa vastaan. Veikkaan, että reikäpelit menivät Juhalle suhteella 10/1 hänen ollessa tuo kymppi.

Golfseuran kapteenin pesti on nykyisin merkittävä luottamus- ja kunniatehtävä. Tärkeänä osana on hyvän yhteishengen luominen ja ylläpitäminen. Muistan ennen EVP:n tointani, että meillä oli ladykapteenin kanssa tavoitteena pitää huolta siitä, että kaikilla pelaajilla ja etenkin uusilla golfareilla olisi klubilla ainakin muutama tuttu kasvo. Siihen aikaan johdattelu lajiin sisälsi kapteenin illan – kuulostaa aika juhlalliselta, mutta käytännössä oli kyse siitä, että noin puolentunnin tuokiossa käytiin yhdessä läpi kentällä pelaamiseen liittyviä käytännön asioita. Usein sovimme myös yhteisen kierroksen tai vaikka 9 reiän retken kentälle. Ideana oli vähentää vieraan kanssa pelaamisesta joskus koettavaa jännitystä. Niiltä ajoilta minulla on edelleen paljon tuttuja golfareita ja olen siitä hyvin iloinen. Oikein hyvää kautta molemmille kapteeneillemme.

Sittemmin seurassa on luovuttu ladykapteeni nimityksestä. Ihan tarkkaan en ole tämän muutoksen taustoista selvillä. Kuitenkin erinomaisen hyvä asia on se, että meillä on edelleenkin kaksi kapteeni. Toinen on lady ja toinen gentlemanni.

Tulossa olevalla kaudella saimme ehkä kaikkien aikojen pisimmän pelikokemuksen omaavaksi kapteeniksi Satun ja viime kaudelta vastuullisessa tehtävässä jatkaa Ari. Satun kanssa pääsin pelaaman ensimmäisen kerran varmaankin viitisentoista vuotta sitten. Silloin Hillin kentät eivät vielä olleet valmiina, joten reikäpelikaavion koitoksemme pelasimme St Laurencessa. Jos oikein muistan, peli oli erinomaisen tiukka ja hyvin jännittävä. Arin referenssinä muistissani taasen on todellinen herrasmiehen ele. Ari toin cädäriin isomman laatikollisen mansikoita. Selityksenä tälle toimenpiteelle olen luotettavalta taholta saamani tiedon mukaan ”Kun täällä on aina niin hyvä meininki ja mukava palvelu.” Olen aivan vakuuttunut, että molemmilla puolin tiskiä syntyi iso annos hyvää mieltä. Kiitokset vielä näin vuosien takaakin huomaavaisesta teosta.

Näiden muisteluiden myötä toivon meille kaikille erinomaisen hienoa kevättä. Viime päivät ovat olleet aurinkoisia ja valoisia. Päivä pidentyy parhaillaan noin puoli tuntia viikossa. Nyt sen jo huomaa, että kevättä kohti mennään. Iloinen asia.